Järkeä-hankkeen, (ja koronan) ensimmäisenä toimintavuotena 2020 Erja Anttonen luennoi resilienssistä, ja toi esiin järjestöjen keskeisen roolin yhteikunnan elpymisessä. JärKeä-hanke ja järjestötoimijat ovat yhdessä etsineet sellaisia tapoja toimia, jotta tärkeää työtä hyvinvoinnin edistämiseksi jaksetaan koronankin aikana tehdä.  

Resilienssi ja sen rinnakkaiskäsite psykologinen joustavuus ovat edelleen ajankohtaisia aiheita, sillä pitkittynyt korona-aika koettelee meitä tavalla tai toisella.  Anniina Aunola haastatteli Auli Forsellia, joka on työnohjaajaopinnoissaan syventynyt erityisesti psykologiseen joustavuuteen ja stressin hallintaan.  

Olet johdon työnohjauksen opinnoissasi kirjoittanut kiinnostavan lopputyön. Miten päädyit juuri tähän aiheeseen? 

Erään työnohjausprosessin myötä aloin ymmärtää, miten paljon se kuormittaa, jos ihminen joutuu päivittäin toimimaan arvojensa vastaisesti. Opinnoissani käsiteltiin hyväksymis- ja omistautumisterapian lähestymistapaa, josta sain työnohjausprosessiin paljon tukea, ja halusin ottaa siitä syvemmin selvää. 

Ohjattavallani oli vakavia stressioireita ja suuri huoli roolistaan työyhteisössä. Hyödynsin psykologisen joustavuuden harjoituksia ohjattavani kanssa, ja hän koki hyötyvänsä niistä paljon. Yhdeksi merkittäväksi oivallukseksi nousi klassinen ajatus siitä, miten asioita on kahdenlaisia, niitä, joille voi tehdä jotain ja niitä, joille ei kerta kaikkiaan voi mitään. Jälkimmäisten kohtaamiseen tarvitaan hyväksynnän harjoittelua, joka on psykologisen joustavuuden keskeinen taito.  

Miten kiteyttäisit psykologisen joustavuuden käsitteen? 

Psykologinen joustavuus on ominaisuus sekä taito, jota voi harjoitella. Siinä olennaista on oppia hyväksymään tunteita sellaisina kuin ne ovat. Tunteita ei tulkita, eikä arvoteta, ne vain todetaan pysähtymällä siihen, miltä minusta nyt juuri tuntuu. 

Useissa lähteissä psykologisen joustavuuden on nähty rakentuvan arvoista, omistautumisesta arvojen mukaiselle toiminnalle, tietoisesta läsnäolosta ja hyväksynnästä. Omat arvot voi tunnistaa esimerkiksi kysymällä itseltään, millaista on hyvä elämä juuri minulle. Omistautuminen näille arvoille mahdollistuu kysymällä, millä teoilla voimme toimia arvojen mukaisesti. Hyväksyntä toteutuu, kun teemme tilaa vaikeille tunteille ja kokemuksille. 

<ALT="Ihminen istuu rennosti katsellen merta ja taivasta, valokuva.">
Ajatukset ovat vain ajatuksia. Kuva: Eli Murdoch

Näiden lisäksi olennaista on taito ottaa etäisyyttä omiin ajatuksiin, jolloin emme anna mielellemme liikaa valtaa. Tavoitteena on saavuttaa ns. havainnoiva mieli, joka pystyy olemaan oman mielemme ulkopuolella tarkastelemassa sitä, millaisia ajatuksia meille milloinkin putkahtelee. Havainnoiva mieli on vastakohta käsitteelliselle mielelle, jolla on usein hyvin jähmeitä, ja joskus hyvinkin vahingollisia, käsityksiä meistä itsestämme.   

Työsi käsittelee myös stressin hallintaa. Miten näet psykologisen joustavuuden ja stressin yhteyden, ja miten nämä ilmiöt näyttäytyvät arjessa?  

Yleensä stressin lisääntyessä psykologinen joustavuus vähenee. Tämä näkyy siten, että ihminen alkaa helposti vältellä stressiä aiheuttavia työtehtäviä, tilanteita ja esimerkiksi epämiellyttävien asioiden puheeksi ottamista. Hän alkaa käyttää keinoja, jotka näennäisesti tai hetkellisesti auttavat, mutta tosiasiassa pahentavat stressiä. Ylikuormittunut ihminen ei näe eroa tärkeän ja ei-tärkeän työtehtävän välillä. Taito erottaa olennainen epäolennaisesta katoaa. Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää pysähtyä kysymään, miksi teen juuri tätä asiaa ja miksi juuri nyt. 

Stressin pitkittyessä asenne työhön voi muuttua kyyniseksi, epävarmuus lisääntyy ja ammatillinen itsetunto heikkenee, työn mielekkyys katoaa ja työhön tarttuminen alkaa tuntua vastenmieliseltä. Mieli alkaa tuottaa kriittisiä ajatuksia: “Minun pitäisi jaksaa enemmän, mitä muut ajattelevat, kun olen näin hidas?” Joskus mieli neuvoo vaikenemaan näistä ajatuksista ja tunteista, vaikka se ei todellakaan ole hyödyllinen neuvo. Jos tässä vaiheessa ei hae apua tai mikään ei arjessa muutu, seuraava vaihe on jo valitettavasti työuupumus. 

Kirjoitat hyvästä ja huonosta stressistä. Millainen stressi on hyvää ja mistä voin erottaa, milloin stressi on vahingollista? 

Hyvä stressi on lyhytkestoista, se saa ponnistelemaan esimerkiksi työprojektin loppuunsaattamiseksi. Ihminen kokee silloin positiivista painetta. Huonoksi stressi muuttuu silloin, kun ihminen kokee stressiä liian pitkään, eikä enää palaudu tilanteesta omaksi itsekseen. Stressi jää ikään kuin päälle. Stressi voi syntyä suoritusstressinä tai se voi olla tunnepohjaista, kun ihminen on kokenut jonkun vaikean elämäntilanteen, esimerkiksi eron tai omaisen kuoleman. Mistä tahansa syystä pitkään jatkunut stressi kroonistuu ja on vahingollista. 

Kiirepuhe tuntui jossain vaiheessa olevan statuksen merkki. Nykyisin tulkinta vaikuttaa olevan enemmänkin se, että kiirepuhe kielii hallinnan puutteesta. Mitä kiireestä pitäisi ajatella? 

Kiirepuheesta ollaan useissa lähteissä sitä mieltä, että se lisää stressiä. Jos harjoitamme hyväksyntää, niin kiireisetkin hetket ovat vain hetkiä muiden joukossa. Jos kiire ei ole vain puhetta, niin tietoisen läsnäolon avulla olisi tärkeää tarkastella, mitä teemme juuri nyt, miksi on kiire.  Tällaisessa tilanteessa on tärkeää käydä läpi arvoja ja luopua turhasta. Olisiko varaa karsia esimerkiksi erilaisten medioiden käytöstä? Digitaalisuus on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta tehnyt informaatiotulvasta ja saatavilla olemisesta jatkuvaa. Pyrkimys kohti arvojen mukaista elämää yleensä vähentää myös kiireen kokemusta. 

Miten voimme lisätä psykologista joustavuuttamme? 

Elämässä tulee väistämättä hankalia tilanteita, joiden kohtaaminen auttaa meitä harjoittelemaan psykologista joustavuutta. Olisi hyvä havainnoida ja kommentoida tilanteessa syntyviä tunteita kuin toteamalla säätilaa ja oppia erottelemaan itsensä ajatuksistaan. Ajatusten ei tulisi häiritä, pelotella tai stressata meitä. Ajatukset ovat vain ajatuksia, ne tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Tärkeintä on etsiä keinoja elää omien arvojen mukaisesti. 

Lähteet

Pietikäinen, Arto 2019. Kohti arvoistasi –Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim  

Pietikäinen, Arto. 2012. Joustava mieli –Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 

Mielenterveystalon aikuisille suunnatut hyväksymis- ja omistautumisharjoitteet. Viitattu 20.2.2022. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/kpx

Lue lisää

https://kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/jarjestojen-rooli-resilienssin-vahvistajina/