Ahkeruutta pidetään hyveenä, mutta ahkeruus ei hyödytä, jos tekee ahkerasti haitallisia asioita. Ehkä tärkeämpää olisikin olla ahkerasti inhimillinen? Ahkerasti itsetutkiskelun polulla?


Yleisesti työn tekemisessä tärkein asia on tehdä sitä sisältöä, jota varten yhdistys tai muu organisaatio on olemassa. Lähes yhtä tärkeää, ja joissain tilanteissa jopa tärkeämpää, on pysähtyä pohtimaan, miten näitä asioita tehdään ja miten tekemisen tavat vaikuttavat koko yhteisöön.

Asioiden äärelle pysähtyminen, hyvään vuorovaikutukseen panostaminen ja työhyvinvoinnin johtaminen luovat pitemmän päälle merkityksellisen pohjan työn tekemiselle. Mitä tämä voisi käytännössä tarkoittaa?

Pehmeät asiat ovat kovin juttu

Syksyn 2022 aikana minulla oli ilo olla mukana luomassa sisältöjä JärKeä-hankkeen inspiroivalle koulutusalustalle. Laadin muun muassa työhyvinvoinnin johtamiseen, työn tuottavuuteen ja järjestöjen sisäiseen viestintään ja vuorovaikutukseen liittyviä aineistoja ja tehtäviä.

Työelämän asiantuntijoiden puheenvuoroja läpikäydessäni törmäsin toistuvasti samaan: lukuisat johtajat ja johtamisen asiantuntijat pitävät työhyvinvointiin ja yhteisön vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä kaiken tekemisen perustana.

Monilla meistä on kokemusta siitä, kun työelämän tilanteet menevät pieleen. Saatamme esimerkiksi tehdä liian jyrkkiä kannanottoja ennen kuin luottamus on syntynyt tai vältellä vaikeiden asioiden kohtaamista. Joskus vuorovaikutus takkuaa, tieto ei syystä tai toisesta kulje tai yhteisössä liikkuvalla tiedolla ei ole mitään merkitystä sen käyttäjille.

Nämä pulmat eivät ole mikään vähäpätöinen juttu, vaan pahimmillaan ne vievät tekemisestä mielekkyyden ja saattavat altistaa työuupumukselle tai jopa johtaa työkyvyn menettämiseen. Äärimmillään vuorovaikutuksen epäonnistumisessa voi olla kyse vakavasta epäasiallisesta kohtelusta ja merkityksellisyyden katoamisessa taas totaalisesta arvouupumuksesta.

Työnohjaus, työyhteisöjen sparraaminen ja työelämän kehittäminen inhimillisemmäksi ovat yleistyviä ilmiöitä, eikä suotta. Palautumisen merkityksestä puhutaan nykypäivänä niin jääkiekossa kuin järjestökentälläkin ja vanhat myytit yrmyistä neroista, jotka saavatkin olla vähän huonoja johtajia, purkautuvat.

Inhimillinen yhteisö

Puunlehtiä pitelevä käsi, valokuva.
Asioiden äärelle pysähtyminen luo pohjaa työhyvinvoinnille. Kuva: Pisko Aunola

Nykypäivän johtamisasiantuntijat pitävät onnistuneen johtamisen keskeisenä tekijänä johtajan omaa itsetuntemusta, kykyä itsereflektioon ja halua näiden kehittämiseen. Kaikilla meillä on sokeat pisteemme ja pimeät nurkkamme, ja niiden tunnistaminen ja niihin silloin tällöin valaiseminen auttavat meitä olemaan parempia yhteisön jäseniä.

“Kukaan ei ole täydellinen” on hyvä klisee, mutta vielä parempi olisi, jos sen oikeasti muistaisi ja sitä soveltaisi arjessa, niin itsen kuin toistenkin kohdalla. Oman tietämättömyyden tai ymmällään olemisen tunnustaminen ja muillekin sen salliminen auttavat uskaltamaan todellisessa onnistumisessa.

Asiantuntijayhteisöissä ihmiset itse ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita ja heitä todella kannattaa kuunnella. Hyvässä yhteisössä myös kissat voidaan nostaa vaivatta pöydälle, tai oikeastaan kissat voivat tanssia missä tahansa!

Olen onnekseni saanut työelämäni varrella olla osa sellaisia yhteisöjä, joissa saadaan aikaan loistavia tuloksia ja siinä matkalla myös vuorovaikutus on ollut mutkatonta ja pääsääntöisesti on voitu hyvin. Näissä yhteisöissä keskeistä on ollut yhteinen päämäärä, sitoutuneisuus, luottamus, turvallisuus ja onnistunut vuorovaikutus.

Työhyvinvoinnin johtaminen pelastaa kaiken?

Hyvä vuorovaikutus, työhyvinvoinnin johtaminen ja näiden reflektointi eivät saisi olla niitä kokouslistan viimeisiä kohtia, jotka väkipakolla koetetaan vain kuitata jotenkin. Työhyvinvoinnilla on tutkimustenkin mukaan suora yhteys työn tuottavuuteen, joten jos niistä ei kiinnostu inhimillisistä syistä, niistä kannattaisi kiinnostua vaikka jo taloudenpidon ja tehokkuuden vuoksi.

Kaikilla on vastuu yhteisön hyvinvoinnista, mutta parhaatkaan taidot tai kova yrittäminen eivät auta, jos ei ole yhteistä suuntaa ja toisten tukea. Viisaat yhteisöt kysyvät itseltään tärkeitä kysymyksiä: mikä on meidän ydintehtävämme? Mitä teemme, jos joku ei jaksakaan? Onko tähän yhteisöön hyvä tulla?

Tutustu Hyvinvoiva järjestö -sivustolla esimerkiksi näihin sisältöihin:

Etusivu – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi)

Johtamisen taidot -teemapaketti, osa 2: Työn tuottavuus ja itsensä johtaminen – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi)

Johtamisen taidot -teemapaketti, osa 1: Työhyvinvoinnin johtaminen – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi)

Kohtaamisen taidot -teemapaketti, osa 1: Järjestön sisäinen viestintä ja vuorovaikutus – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi)