Järjestöjen toimintaa pyörittävät ihmiset. Toiminnassa mukana olevien hyvinvointi ja jaksaminen ovat avainroolissa järjestöjen tulevaisuuden varmistamiseksi. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa kuvaavassa Järjestöbarometri 2022 -julkaisussa, johon vastasi reilu tuhat alan järjestöjen toimijaa.

”Yhdistysten näkemät uhat ja riskit liittyvät selvästi muita yleisemmin toiminnan inhimillisiin resursseihin. Noin joka toisen vastaajan mukaan jäsenten väheneminen, ikääntyminen, passivoituminen sekä aktiivien, vapaaehtoisten ja etenkin luottamushenkilöiden saaminen ja heidän jaksamisensa ovat keskeisiä uhkia toiminnalle ja sen jatkuvuudelle.” (Peltosalmi ym. 2022.)

Miten selkeät toimintatavat ja hyvin hoidettu hallinto auttaisivat järjestötoimijoita jaksamaan?

Hyvä hallinto saa järjestötoimijoiden osaamisen kukoistamaan

Jokaisella järjestöllä on omat sääntönsä, perustehtävänsä ja toimintatapansa. Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä on lähes 108.000 järjestöä ja yhdistystä, joiden pyörittäminen vaatii osaamista. Suomen sosiaali ja terveys ry:n laatimassa Järjestöbarometrissa todetaankin, miten palkatun henkilöstön, vapaaehtoisten sekä luottamushenkilöiden osaaminen, motivaatio ja sitoutuneisuus herättää vastaajissa kiitollisuutta (Peltosalmi ym. 2022). Vastaajina olivat järjestöjen johtajat ja yhdistysten paikallistoimijat. Järjestöjen voimavarana on siis toiminnassa mukana olevien ihmisten osaaminen ja into tehdä työtä.

Järjestötoimijoiden osaaminen pääsee näkyviin ja kukoistamaan, jos toimijat saavat heille mielekkäitä tehtäviä ja niiden tekemiseen on luotu hyvät olosuhteet. Sitä varten tarvitsemme selkeät toiminnan rakenteet ja toimintatavat eli siis hyvän hallinnon periaatteet. Yhdessä laadittu ja järjestön tehtävää toteuttava toimintasuunnitelma pitää sisällään innostavia ja motivoivia tehtäviä, joiden avulla sitoutamme vapaaehtoiset tekemään työtä, jolla on heille merkitystä.

Järjestötoimijoille on tärkeää, että he tietävät tekevänsä merkityksellistä työtä. Tämän vuoksi arvokeskusteluja kannattaa käydä etenkin silloin, kun luottamushenkilöiden kaudet vaihtuvat. Järjestön ja sen toimijoiden yhteneväiset arvot vahvistavat toiminnassa mukana olevien hyvinvointia: “Voin siis seistä pystypäin sen takana, mitä järjestö tekee ja edustaa sekä miten järjestössä toimitaan”.

Yhteisöllisyys on järjestöjen voimavara – varaa aikaa yhteisille hetkille!

Kun järjestön toimijat vaihtuvat, on tärkeä löytää yhteinen ymmärrys järjestön tehtävästä, toimintaympäristön muutoksista ja jäsenten tulevaisuuden tarpeista. Yhteinen ymmärrys syntyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Sitä varten järjestössä kannattaa määritellä yhteistyön toimivuuden periaatteet eli miten olla vuorovaikutuksessa keskenään ja kuinka jakaa tehtävät.

Seitsemän selin istuvaa ihmistä kivikkoisella rannalla katselemassa vuoria, valokuva.
Moni toimija on mukana siksi, että yhteisö on niin mahtava. Kuva: Eli Murdoch

Kohtaaminen ja yhdessä tekeminen on monille sitä antoisinta järjestötoimintaa. Saman henkiset ihmiset yhteisten asioiden äärellä ovat se liima, joka motivoi ja sitouttaa mukaan. Yhteisöllisyyden kokemus auttaa jaksamaan ja siksi yhteiselle ideoinnille, suunnittelulle ja tapahtumille on hyvä varata aikaa. Tämäkin on osa järjestön hyvää hallintoa.

Elinvoimainen järjestö – oppiva ja uudistuva

Järjestötoiminnassa tarvitaan paljon osaamista ja sitä myös kertyy toiminnassa mukana oleville.  On arvokasta kuulla konkaritoimijoiden kokemusta siitä, millaiset toimintatavat tukevat järjestötoimijan tehtävää ja jaksamista. On tärkeää antaa tilaa uusille toimijoille uudistaa ja kehittää järjestöä elämään kussakin ajassa sopivilla toimintatavoilla.

Kaiken keskiössä on itse toiminta eli se, mitä järjestöt tuottavat jäsenilleen. Siinä on se järjestöjen olemassaolon tarkoitus. Hyvien hallinnollisten toimintatapojen ansiosta jäsenten hyväksi tehty työ näkyy ja kuuluu. ”Jos emme viesti toiminnastamme, ei meitä ole olemassa muille kuin itsellemme!”

Pidetään järjestöt elävinä ja elinvoimaisina, sillä ne tuovat turvaa ja tukea, toimivat erilaisten kansalaisryhmien äänenä, tuovat ihmisille yhteisöllisyyden kokemuksia ja vaikuttavat yhteiskunnassa oleviin epäkohtiin. Elinvoima syntyy järjestöissä toimivista ihmisistä, jotka pysyvät toiminnassa mukana niin kauan, kun toiminta antaa heille enemmän virtaa kuin vie sitä heiltä pois.

Hyvinvoiva järjestö -sivuston Järjestön hyvä hallinto -teemapakettiin on koottu välineitä, joilla järjestö voi kehittää toimintaansa ja samalla luoda hyvän hallinnon periaatteita.

 

Lähde:

Peltosalmi Juha, Eronen, Anne, Haikari, Janne, Inkinen, Ari, Litmanen, Tapio, Londén, Pia, Ruuskanen Petri & Suoknuuti, Janne 2022. Järjestöbarometri 2022. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry: Helsinki. SOSTE-julkaisut-2022-10-05-Jarjestobarometri-2022.pdf