Synonyymisanakirja tuntee käydä kuumana -ilmaisulle lukuisia vaihtoehtoja; harmistunut, suuttunut, ärsyyntynyt, loukkaantunut, kiukkuinen, äkeä, äkäinen, kärttyisä, vihainen, kiukusta pihisevä, vittuuntunut. Jo tuon sanalistan lukeminen herättää minussa muistoja niistä hetkistä, joissa olen kehollisesti valmistautunut taisteluun.  

Mahatma Gandhin (1869–1948) lause, jossa hän kehottaa olemaan se muutos, jonka haluaa maailmassa nähdä, on kovasti puhutteleva myös tässä ajassamme. Niin kovasti haluaisin olla rauhaa ja sopusointua säteilevä ihminen, mutta tunnen ikävän omakohtaisesti sen polun, jota pitkin konfliktia kohti astellaan.  

Tummalla taivaalla näkyy kaksi salamaa, valokuva.
Konfliktit jakautuvat sen mukaan, millainen on niissä vallitseva ilmapiiri.
Kuva: Eli Murdoch

Friedrich Glasl on jaottelut konfliktit kuumiin ja kylmiin sen mukaan, millainen on niissä vallitseva riitailmapiiri. Tutuksi itselleni koen kuuman tavan, jossa tullaan ylimotivoituneina kohtaamisiin, halutaan vaikuttaa ja nostaa kissa pöydälle. Kuumassa tavassa painotetaan omia tarkoitusperiä ja pyritään pääsemään voitolle.  

Kylmässä tavassa olla konfliktissa on puolestaan tyypillistä pidättäytyä tunneilmaisusta ja pyrkiä väistelyyn. Jos kontaktia on, ihminen ilmaisee turhautumista ja pettymystä sarkasmilla ja kyynisyydellä. Vaikeiden asioiden hoidossa käytetään mieluummin virallisia kanavia kuin suoraa kohtaamista. Erilaiset kirjelmät ja ohjelaput ovat kylmien konfliktien aseita.  

 

Kuuma menköön jäähyvlle ja kylmä kohtaamaan

Glasl antaa kuumaan tilanteeseen ymmärrettävän, mutta ainakin itselleni haastavan ohjeen jäähdytellä, ja käskee laittamaan omalle tai toisen käytökselle rajat. Kun rajat on saatu luotua, niiden sisällä on mahdollisuus toimia rakentavasti. Kylmien tilanteiden hoidossa Glasl muistuttaa, miten tärkeää olisi saada osapuolet kohtaamaan. Jotta tämä mahdollistuisi, tulisi luoda turvallisia käsittelytilanteita.  

Silloin kun joku osapuolista kokee, ettei puhumalla enää saada asioita selviämään, ongelmat alkavat edetä asiakysymyksistä henkilökysymyksiksi. Kun toinen henkilö aletaan nähdä ongelmana, konflikti on Glaslin mukaan muuttunut valta- ja voimakysymykseksi, jossa tavoitteena on vastapuolen nujertaminen.  

Tuija Bäck tuo esiin työnohjaajien ammattilehti Osviitassa, miten toimivan työyhteisön merkki ei ole ongelmattomuus, vaan se, miten erilaisuutta ja ongelmia pyritään kohtaamaan ja käsittelemään. Hän suosittaa jännitteiden purkamiseen hyvänä työvälineenä Marshall B. Rosenbergin väkivallattoman kommunikoinnin mallia (NVC) 

Olen pyrkinyt NVC-mallin mukaisesti tutkimaan omaa toimintaani ja tunteitani sekä tunnistamaan automaattisia reagointitapojani. Arvostavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen opettelussa tulisi toimintamallien tunnistamisen jälkeen oppia kommunikoimaan haasteellisistakin asioista ilman toisten arvostelua, syytöksiä tai vaatimuksia. Jos näistä itseopinnoista saisi jonkun välitodistuksen, lukisi siinä, että opiskelija jo tunnistaa omia toimintamallejaan, mutta vain hetkittäin onnistuu vaikuttamaan niihin.  

Kuumakallen ja kylmäkaisan muistilista

Jos minulla on jännitteitä toisen henkilön kanssa… 

  • …ilmaisen omat subjektiiviset havaintoni ilman arvostelua 
  • …ilmaisen tunteeni minäviestein ilman syytöksiä   
  • …ilmaisen tarpeeni ilman vaatimuksia ja 
  • …ilmaisen pyyntöjä ja toivomuksia ja kerron, millaista käyttäytymistä itse tarjoan toiselle.  

Koska tämä kaikki voi olla vaikeaa, muistutan myös itseäni, ettei konfliktia tarvitse pelätä, sillä sen kautta voi myös kasvaa.  

Lähteet

Bäck, Tuija 2021. Konflikti suistaa ulos perustehtävästä. Osviitta –työnohjauksen ammattilehti 3/2021, 5–11.   

Glasl, Friedrich 1999. Confronting conflict. A first-aid kit for handling conflict. Hawthorn Press.  

Rosenberg, Marshall B. 2019. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus: Non-violent communication, NVC. Viisas elämä Oy.  

Salovaara, Perttu 2020. Johtopäätös – yhteisöt ja organisaatiot pomokulttuurin jälkeen. Teos.