Taiteen myönteisistä vaikutuksista hyvinvoinnille ja terveydelle tiedetään yhä enemmän. Kulttuuritoiminta tukee vahvasti myös työhyvinvointia, joten siihen kannattaa investoida. Pitkäjänteisyys on avainsana hyvinvoinnin lisäämisessä.
Martha C. Nussbaum totesi vuonna 2019 suomennetussa kirjassaan Talouskasvua tärkeämpää oivallisesti, että demokratian arvoja vaaliva humanismi on yhteiskunnan keskeinen ihmisyyden vaalija ja siten sen merkitys on talouskasvua tärkeämpää. Tämä ei ollut kevyt lausahdus, vaan osui aikaan, jota elämme ja jossa suorituskyky tuloksineen näyttää olevan tärkeintä. Työn arjessa tämä näyttäytyy meille jatkuvana muutospuheena ja sen luomana paineena. Se näkyy kilpailun ja työmäärän kasvussa, suorituskyvyn ja tuloksien jatkuvana vaatimuksena. Nämä työntävät sivuun ihmiselle elintärkeän olemisen, inhimillisyyden vaalimisen mahdollisuuden. Kun tästä joudutaan tinkimään, se heijastuu hyvinvoinnin ja mielekkään elämän katkoksina ja uupumuksena. Koska tuottavuusluvut ja saavutukset tuottavat vain hetkellistä onnen tunnetta, on pysähdyttävä miettimään, miten vaalia pitkäkestoisuutta tuottavaa hyvinvointia.
Lukuisista tutkimuksista tiedetään, että ihmisen hyvinvointia tukevat yhdessä oleminen, hyvät ihmissuhteet, rakkaus, taiteet ja tietysti luovuus. Kulttuurihyvinvoinnin käsite onkin yksi lähtökohta, jonka kautta yhteiskunnan eri sektoreille pyritään tuomaan taidelähtöistä ajattelua. Hallitusohjelman ja lain ohjaamana monet kunnat miettivät, miten voisivat edistää asukkaiden hyvinvointia kulttuurisin keinoin. Myös osa työpaikoista on valpastunut mahdollisuuteen kulttuuritoiminnan tarjoamista hyvinvoinnin vaikutuksista. Lisää toimintaa, tutkimusta ja hyvien käytäntöjen jakamista kuitenkin tarvitaan.
Taide ei ole ihmelääke
Taidetoiminta ei ole täsmälääke tai ihmeitä tekevä asia, mutta se mahdollistaa meille erilaisten tunteiden ja oivallusten syntymisen, jopa uuden oppimisen. Tästä syystä tutkimustieto tukee myönteistä viestiä siitä, että tähän kannattaa investoida (Fancourt 2017; Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020). Mitä taidetoiminta voisi olla työyhteisöissä?
Taidetoiminta voi olla työaikana toteuttavia luovia taukoja tai säännöllistä taidetoimintaa. Kulttuurisetelit ovat hyvä lisä. Olennaista on, että kerran vuodessa tapahtuva teatteriretki ei riitä. Kun taidetoimintaa halutaan viedä työpaikoille, on ensin mietittävä, millaisia asioita halutaan vahvistaa. Onko tärkeätä löytää taidetoiminnan kautta vuorovaikutuksen vahvistumista, stressistä palautumista vai uusien ideoiden syntymistä? Eri taiteenlajeilla on erilaisia vaikutuksia ja myös erilaiset työyhteisöt löytävät eri taiteista itselleen sen parhaimman. Hyvä suunnitteleminen on tärkeätä.
Olennaista taiteen hyvinvointia lisäävissä vaikutuksissa on osallistumisen ja vastaanottamisen välinen ero. Aktiivinen osallistuminen tuottaa runsaasti kokemuksia ja omakohtaisten tunteiden aktivoitumista sekä itseilmaisun ulottuvuuksia. Tämän takia monissa tutkimuksissa todetaan hyvien heijastuksien syttyvän osallistumisen kautta.
Katsele ympärillesi ja koe asioita
Hyvinvointiajattelu voi lähteä ympärilleen katsomisesta. Ympäristön esteettisten seikkojen tiedetään lisäävän oppimista, keskittymistä, motivaatiota ja tuottavuutta. Samoja vaikutuksia on myös osallistavalla taidetoiminnalla työntekijöihin, koska se tukee luovuutta, uusien ratkaisujen syntymistä, vuorovaikutustaitoja, mielenterveyttä ja joustavuutta. Myös taidetoiminnan fyysiset vaikutukset, kuten verenpaineen lasku, mielihyvähormonit, sykkeen laskeminen tai rentoutuminen, auttavat palautumiseen ja terveyteen.
Ymmärrettävästi monissa työpaikoissa mietitään, millä resursseilla ja miten on mahdollista lisätä taidetoimintaa kaiken työkuorman keskelle. Asiaa pitää ajatella toisesta suunnasta. Ajallisen resurssin antaminen taidetoimintaan on kohtuullista, sillä sen tuoma vireys tuottaa takaisin. Lontoossa tutkittiin kiireisiä businessihmisiä, jotka kävivät lounastauolla taidenäyttelyssä. Huomattiin, että tämän kokemuksen jälkeen heidän fyysiset stressioireensa helpottivat ja iltapäivän työn tekeminen oli tehokkaampaa.
Pienillä hetkillä on merkitystä
Otsikon ajatus ”runo päivässä pitää lääkärin loitolla” on muutama vuosi sitten keksimäni ajatus siitä, mikä voisi olla pieni investointi mielen hyvinvointiin. Tein kokeilun. Pidin runokirjaa kassissa mukana. Kun vaihdoin palaverista toiseen, luin aina matkalla yhden runon. Valitsin runon, enkä räplännyt puhelimella työviestejä. Aikaa runon lukemiseen ei kulunut paljon. Nopeasti havaitsin, että mieleni virkistyi kahden eri työtapahtuman välillä. Olin hetkeksi kulkenut mielessäni toisenlaiseen kieleen ja maailmaan. Se virkisti. Oli hyvä mennä seuraavan työtilanteen äärelle, kun välissä oli muutaman minuutin aika itselle. Suosittelen kokeilemaan.
Ihmiseen vaikuttavat monet asiat. Hyvinvointi ja terveys ovat monimuotoisia kokonaisuuksia. Tästä syystä myöskään taidetoiminnan vaikutusten tutkimus ei ole helppoa ja yksinkertaista. On tärkeätä muistaa, että taidetoiminta ei tarkoita automaattisesti kauniin ja viihdyttävän taiteen äärellä olemista – myös ristiriitoja ja hämmennystä herättävä taide vaikuttaa meihin uudistavalla tavalla.
Lähteet:
Fancourt, Daisy 2017. Arts in Health. Designing and researching interventions. Oxford University Press.
Houni, Pia, Turpeinen, Isto & Vuolasto, Johanna 2020. Taide! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus. https://www.taike.fi/fi/julkaisut/taidetta-kulttuurihyvinvoinnin-kasikirja
Nussbaum, Martha C. 2019. Talouskasvua tärkeämpää. Helsinki: Gaudeamus.
Aiheesta lisää:
Fancourt, Daisy & Finn, Saoirse 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review (2019). Health Evidence Network synthesis report 67. WHO
Houni, Pia 2019. Taidetoiminta talouden tukijana sosiaali- ja terveyssektorilla. Taiteen edistämiskeskus, Helsinki. https://storage.googleapis.com/turku-amk/2019/11/taide_talous_pia_houni_taike_raportti_web.pdf?fbclid=IwAR29XC-shCxEoIO5H165OV-jkEpt6KuH3Bl1I6PYKzV1VWH4Qp60mjrWEyI
Houni, Pia 2019. Taide ja kulttuuri vaikuttavat hyvinvointiin. Tiedosta toimintaan. Taiteen edistämiskeskus, Helsinki. https://storage.googleapis.com/turku-amk/2019/06/taidejakulttuurivaikuttavathyvinvointiin_.pdf
Houni, Pia & Vuolasto, Johanna 201a. Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Lääkärilehti 1-2. 12.1.2018, 32-33.
Houni, Pia & Vuolasto, Johanna 2018b. Hyvää tekevä taide! Taidetoiminta vahvistaa työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia. Työterveyslääkäri 3/2018. Suomen työterveyslääkäriyhdistys.
Taide tukee työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. 21.11.2017. ArsEqual. https://www.artsequal.fi/fi/-/toimenpidesuositus-taide-tukee-tyontekijoiden-terveytta-ja-hyvinvointia/1.6
