Työpäivä on loppumaisillaan, kun huomaat että sinun pitäisi tehdä vielä yhtä sun toista tulevia päiviä varten, mutta on suunnattava kotiin perheen luo valmistelemaan päivällistä ja päätät saattaa kirjalliset työt loppuun etänä illalla. Kuulostaako tutulta? Itselleni tällainen on hyvinkin tuttua, kuten myös se kuinka haasteellista työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen voi olla.
Usein, etenkin kun työtä tehdään sydämellä, käy niin että ikään kuin huomaamatta syntyy valmius jatkaa työntekoa myös varsinaisen työajan ulkopuolella. On vaikeaa sanoa ”ei” jos jokin uusi käsiteltävä asia nousee esiin, tai keskeyttää työasioiden pohtimista juuri silloin kun kellon mukaan tulisi päivän olla jo niin sanotusti pulkassa. Harrastuksista tai illan tv-ajasta voi hyvin tinkiä.
Tutkitusti muun muassa kiire, epäsovinnaiset työajat ja työn ennakoimattomuus – yhdistettynä yhteiskunnallisen motivaation korostumiseen työssä – lisäävät ristiriitojen ilmenemistä järjestötyön ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa (Selander, Ruuskanen & Anttila 2012). Jos alamme elää niin vahvasti työlle, että jätämme oman ajan huomioimatta ja pysymme tavallaan työmoodissa, kuormitus voi kasvaa lopulta liian suureksi ja uuvumme. Kuinka siis onnistuisimme tasapainottamaan tätä hyvin herkkää suhdetta?
Yhteensovittaminen ajanhallinan avulla
Leo Stranius käsitteli JärKeä-hankkeen TärKeät-luennossaan 6.5.2021. itsensä johtamista laajalti myös ajanhallinnan näkökulmasta. Yksi käytännön mahdollisuus työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseksi on hyödyntää tarkkaa aikataulutusta, jossa kumpaankin elämän osa-alueeseen sijoittuvat tapahtumat, asiat ja läsnäolot sijoitetaan päivittäiseen järjestykseen, josta pyritään olemaan poikkeamatta. Tällöin niin kokouksille kuin läheisten kanssa olemiselle olisi ennalta varattu oma aikansa.
Tästä inspiroituneena päätin kokeilla millä tavoin kyseinen toimintatapa soveltuisi omaan elämääni. Valitsin käytettäväksi Straniuksen suositteleman Todoist-sovelluksen, jonka avulla voi luoda ajoitettujen tehtävien listauksia kätevästi ja synkronoidusti sekä tietokoneella että mobiililaitteella. Oma lähtötilanteeni oli jo valmiiksi sellainen, että olen vuosien ajan rajannut vapaa-ajan melko tarkkaan erilleen työlle tai opiskelulle varatusta ajasta.
Tarvitsin kuitenkin jotain etenkin työ- ja opiskelutehtävien jäsentelyn sekä etätyöskentelyn jaksottamisen tueksi, ja siihen aikataulut osoittautuivat heti oivaksi työkaluksi. Kun listoille sijoitetaan aivan kaikki avoimena olevat asiat, olipa kyseessä sitten sovittu tapaaminen tai vaikkapa raportin kirjoittaminen, on todella helppoa pysyä kärryillä tehtävistä ja omistaa niille oma aikansa. Tulevia tehtäviä on helppo tarkastella, kun kaikki löytyvät kootusti yhdestä paikasta kronologisessa järjestyksessä. Näin tehtäviä tulee ajatelleeksi vähemmän vapaa-ajalla.
Vapaa-ajan osalta aikataulutus on osaltaan auttanut jälleen löytämään hieman kadoksissa ollutta painonnoston motivaatiota ajoitettuani treenikerrat joka toiselle päivälle. Kynnys jättää treenit väliin, kasvaa mukavasti, kun niiden aika on ennalta päätetty ja siitä on olemassa merkintä. Muutkin omat sekä lapsen tekemiset ja menemiset on helppo pitää järjestyksessä ja sopivassa suhteessa työ- ja opiskeluaikaan.
Yhteensovittaminen on yksilöllistä
Itse siis hyödynnän aikataulutusta varsin kevyesti ajanhallinnassa, mutta jo niinkin vähäisellä muutoksella tuntuisi olevan positiivisia vaikutuksia. Voisin kuvitella, että jos tehtävää olisi paljonkin enemmän kuin minulla, myös hyödyt olisivat suuremmat. On tietenkin muistettava, että se mikä toimii jollekin ei välttämättä toimi toisille.
Olennaisinta onkin tunnistaa omat tarpeensa ja pyrkiä luomaan omaa jaksamista tukevia toimintatapoja sen kautta mikä tuntuu itselle parhaimmalta. Jos on sellainen tunne kuten itsellänikin, että tehtävien ajan tasalla pitäminen on se osa-alue mihin kaipaa avustusta, voi siihen tarkoitukseen luotu sovellus olla yksi ratkaisu. Kannattaa kuitenkin kokeilla eri keinoja siinä, miten työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuisi juuri omaan elämään sopivimmin.
Tarkoitus ei ole tehdä elämän eri osasten tasapainottelusta entistä kuormittavampaa pohtimalla sitä liikaa, vaan ylläpitää mahdollisimman rento ote kaikkeen. Työlle omistautumista ei tarvitse suinkaan unohtaa voidakseen viettää riittävästi vapaa-aikaa. Tärkeintä on huolehtia tarpeellisesta levosta ja terveyden edistämisestä, jolloin jaksaa työskennellä ja viettää aikaa muidenkin asioiden parissa.
Lähteet:
Selander, Kirsikka & Ruuskanen, Petri & Anttila, Timo 2012. Työn ja perheen ristiriidat kolmannen sektorin palkkatyössä. Työelämän tutkimus 10 (3).
Stranius, Leo 2021. TärKeät-luento: Itsensä johtaminen. JärKeä-hanke 6.5.2021. Webinaari.
